North East Compressport Runin “puolimaraton”

Viimeisen reilun vuoden aikana aikaiset herätykset ja aamustartit ovat tulleet hyvinkin tutuiksi. Niistä on myös alkanut vähitellen pitää. Onpahan ainakin aikaisin hupi ohi ja on aikaa muille virityksille. Näillä leveyspiireillä se myös inhimillistää juoksusäätä ja pahin auringon porotus jää puuttumaan. Tällä kertaa startti oli 6.30 aivan Malesian rajan tuntumassa joten matkustamiseen piti varata hieman aikaa. Tapahtuman Facebook-sivuilla ihmiset valittivat myöhäistä aloitusaikaa. Bussit ja metrot aloittavat liikehdinnän kuuden nurkilla, joten paikalle piti mennä reteästi taksilla. Herätys virkeänä klo 4.00 muutaman tunnin nukkumisen jälkeen. Kevyt aamupala sisälsi vaaleaa pandan-leipää, puuroa, Northforcen Essoa sekä koneen herättelyyn pienenä kofeiinibuustina ökymakea vietnamilainen Red Bull ja High5:n Extremeä. Sitten kadun varteen metsästämään taksia, joka saatiinkin melkein välittömästi.

Saavuimme hieman viiden jälkeen kisapaikalle. Korkeiden asuintalojen keskeltä löytyi pieni puisto, jonne oli pystytetty pari isoa katosta. Valmistelut olivat vielä hieman kesken ja vain kourallinen juoksijoita oli saapunut paikan päälle näin aikaisin. Puolimaratonille oli ennakkoon ilmoittautunut noin tuhat juoksijaa ja tunnin myöhemmin starttaavalle 10,5 kilometrille reilut puolet enemmän. Tarkkoja määriä ei voi tietää kun kokonaistuloksia ei täällä julkaista, ja osa juoksuihin ilmoittautuneista ilmoittautuu juoksuihin vain siksi että saa kisapaidan ja usein jo ennakkoon jaettavan osallistumismitalin. Niillä porukka sitten pullistelee, keräilee pisteitä kouluihin yms. vaikka eivät koskaan olisi lähtöviivalle tulleetkaan.

Kisareitti kiertäisi puiston keskellä menevää vesistöä kaksi kierrosta. Lätäkön tuomaa pientä extrahöyryä lukuunottamatta olosuhteet olivat hyvin normaalit: kostea 26-29 astetta. Aurinko nousisi noin seitsemän maissa, joten puolisen tuntia saisi juosta hämärässä. Verryttelyssä reitti näytti varsin miellyttävältä.

Startti tapahtui kuiskaten ettei naapuritalojen asukkaita herätettäisi. Viivalle ilmestyi etujoukkoihin kaksi kenialaista miestä ja kaksi naista. Kuulemma erään malesialaisen bisnesmiehen bisnes kuskata kenialaisia juoksijoita keräämään Kaakkois-Aasian tapahtumista rahat pois. Yhteensä tallissa noin 6-8 kenialaista. Todennäköisesti palkintorahat menevät suurilta osin jannun taskuun ja vastineeksi tarjoaa majapaikan ja hieman nasilemakkia. Tutulta kuulostaa myös näin suomalaisittain ajateltuna.

Startti tapahtui tiukkaan lammen rannalle vievään alamäkeen. Olin ajatellut sopivaksi alkivauhdiksi noin 3.15-3.20/km ja sillä temmolla lähdinkin liikkeelle. Ensimmäinen tonni meni n. 2.40 ja GPS näytti 800 m. Siinä vaiheessa vielä elättelin toiveita että myöhemmin kilometrit tasoittuisivat. Jokainen tonni oli kuitenkin “tarkasti” merkattu. Vedin letkaa pienellä etumatkalla, kunnes parin kilometrin kohdalla toinen kenialainen Samson Kiplagat hyppäsi peesiin ja meni samantien vetämään. Pidin oman tahdin ja Samson pääsi hieman karkuun ja reilun kolmen kilometrin kohdalla myös toinen kenialainen tuli ohi. Kuittasin kuitenkin jannun välittömästi ja vähitellen hän alkoikin jäädä. Kilometrit eivät tasoittuneetkaan ja aloin jo hieman mietiskellä kokonaispituutta kun viiden kilometrin kohdassa GPS näytti 4,5 kilometriä. Kiplagat veteli edellä ja oma juoksu tuntui rennolta. Juoma-asemia oli parin kilometrin välein, mutta mikään asemista ei ollut valmiina kun saavuin asemille ja näin ensimmäisen 10 km aikana en juomaa saanut mistään ja meno alkoi tuntua hieman tukalalta.

Ensimmäinen 10,5 kilometrin kierros lähestyi loppua. GPS ei näyttänyt edes 10 km joten oli helppo laskeskella että tänään loppuaika tulee olemaan hurja ja loppumatka ei tule olemaan edes kahtakymppiä. Hieman vei makua hommasta. Edellä Kiplagatti naukui noin 20 sekunnin päässä ja ukon juoksu näytti rennolta. Takana toinen kenialainen ja aussi-Thompson olivat jääneet selvästi, joten pystyi hieman passata vauhtia. Juomaakin alkoi saada asemilta hetken aikaa kunnes ne ruuhkautuivat. Lisämaustetta alkoivat tuottaa reitille ilmestyneet lukuisat höntsäpyöräilijät sekä kierroksella ohitettavat puolimaratoonarit.

Loppu meni rennonkovaa hikoillessa ja tuloksena kakkossija ajalla 1:05:43. Kahden minuutin ennätysparannus. Harmi vaan että matka ei ollut edes 20 kilometriä joten se siitä. Eli todellinen kompressiopuolimaraton. Palkinnoksi ruokarahaa 300 SGD:tä ja alimittaiset Compressportin sukat. Kokonaisuudessaan erinomainen treeni ja olosuhteisiin nähden hyvää etenemistä.

Tässä tulokset:

1. Samson Kiplagat KEN 01:04:53
2. Aki Nummela FIN 01:05:43
3. Fraser Thompson AUS 01:07:46
4. John Kipkorir Rutto KEN 01:08:46

10869833_10152965830432740_1260381715441890059_o

Kuva, jonka Aki Nummela (@akinummela) julkaisi 15. 03ta 2015 klo 1.43 PDT

North East Compressport Run -ennakko

Huomenna avataan vuosi puolimaratonien osalta. Austavan suunnitelman mukaan North East Compressport Run tulee olemaan kevään ainoa puolimaraton kun Rotterdamin maraton nollaa mahdollisuuden osallistua seuraavan viikonlopun SM-puolikkaalle.

Ennakkotiedot huomisesta kilpailusta ovat hyvin hataralla pohjalla. Lähtöaika on klo 6.30 aamulla ja starttipaikka jossain määrin selvitettynä. Bussit ja metrot eivät vielä kulje tuohon aikaan joten reteästi taksilla kisapaikalle viiden nurkilla. Reitistä ei mitään tietoa. Jonkinlaista joenvartta kierretään. Kierroksen pituudesta ei myöskään ole mitään tietoa, mutta vesipisteitä on kuulemma noin kahden kilometrin välein. Ja niitähän tarvitaan kun lämpötila tulee olemaan perinteisen kostea + 26-27. Tapahtuman Facebook-sivulla ihmiset valittavat kilpailun myöhäistä alkamisajankohtaa.

Ihan hyvillä fiiliksillä liikenteeseen. Juoksu on treeneissä sujunut rennosti ja kohtalaisen kevyttä määrää on tyrkättykin. Tiistaina vedetty VK-4 km (3.20/km) + 6 x 1600 m (3.15/km -> 3.05/km) + 3 x 500 m (1.25/500 m->1.18/500 m) sujui hyvin vaikka pientä ilmastointilaiteflunssaa Ho Chi Minhin viikonloppureissulta oli tuliaisina. Edellisviikolla tuli niin ikään yksi kovempi treeni kun työnsin suosikkiharjoituksiini lukeutuvan 6 km + 5 km + 4 km + 3 km + 2 km (vetojen keskivauhdit välillä 3.11/km-3.25/km). Palautuksena vetojen välissä 1 km noin 5.00/km-vauhtia. Muuten kaikki päivät ovat sujuneet palauttavan merkeissä joten nälkää reippaampaan juoksuun löytyy.

Maratoonarin unelmabaanaa @East Coast Park.

Maratoonarin unelmabaanaa @East Coast Park.

Treeniviikko 9/2015

Tuorein treeniviikko sai erinomaisen päätöksen kun vetelin 39 kilometrin lenkin leppoisalla fiiliksellä tänään Changin lentokentän ympäri. Kokonaisuudessaan tasapainoinen viikko. Paljon laadukasta treeniä ja hyvää palauttelua eli balanssissa pysyi homma kaikin puolin. Myös edellisviikolla vaivannut akilles oli huomattavasti parempi ja vetreämpi. Tulevalle viikolle tarkoituksena on tehdä yksi laatutreeni ja sitten palautella viikonloppu Ho Chi Minhissä.

Näytti jo hieman epävarmalta löytyykö paikka 15.3. juostavalle Northeast Compressport Runin puolimaratonille, mutta pääsinkin mukaan takaportin kautta. Siellä sitten testataan mikä isku löytyy näissä olosuhteissa juosta puolimaratonia. Toinen kilpailu on sitten 29.3. juostava 2XU Compression Runin 10 km. Eli alkuperäinen suunnitelma pitää toistaiseksi.

Ma 23.2.

ap: Pk-8 km
ip: Verryttely + 1 km + 2 km + 2 km + 2 km + 1 km NUS:n Bukit Timahin kampuksen radalla, palautuksena hölkkä 400-600 m + verryttely

Ainoa kerta 2,5 viikkoon kun on satanut. Meillä päin ei oikeastaan ollenkaan, mutta radalla oli ollut tiukka ukkoskuuro. Oli kuin sademetsässä oli kiskonut kun rata Singapore Botanical Gardenin vieressä. Hikistä hommaa. Vetojen vauhdit välille 3.05-3.15/km.

Ti 24.2.

ap: Pk-18 km
ip: Hieronta

Ke 25.2.

Pk-kevyt 11 km

To 26.2.

ap: Verryttely + VK-marasykkeillä 1h 1 min (juoksumatto antoi matkaksi 18 km. Todellinen matka voi olla kaikkea väliltä 10-25 km) + Verryttely

ip: Pk-7 km

Pe 27.2.

Pk-höntsä 12 km

La 28.2.

Verryttely 5 km + East Coast Park parkrun 5 km 15:16 + Verryttely

Klo 7.00 oli parkrunin startti. Hyvä piristävän kova treeniveto. Leppoisa tapahtuma, jota voi suositella isosti jos viikonloppua Singaporessa viettää. Puoleen väliin asti tuntui ihan hyvältä, jonka jälkeen alkoi hieman hiostamaan.

Su 29.2.

Pk- 39 km Changin lentokentän ympäri (avg. 4.07/km)

Erehdyin kiertämään Changin lentokentän. Ensimmäinen 21 km sai juosta East Coast Parkin laitaa Changi Beach Parkille leppoisasti, mutta sen jälkeen tulikin rymyttyä loppu kaikenlaisia talonpihoja ja liikennevaloja. Nestettä imin 1,5 litraa lenkin aikana ja siltikin paino tippui neljä kiloa. Ensi kerralla edestakaisin.

Treeniviikko 8/2015

Ensimmäinen kokonainen viikko takana Singaporessa. Tavoitteena oli viikolle työntää hieman enemmän määrää, mutta keskiviikkona alkoi hieman viime keväänä vaivanneessa akilleksessa tuntumaan, joten päätin passata hieman menoa. Harvinaisen turvoksissa muutenkin olleet jalat matkustamisen jälkeen. Parin päivän kevennys ja huoltavat tuntuvat auttaneet sen verran että jalka oli tänään pidemmällä lenkillä ja eilen höntsätessä ihan normaalin oloinen. Jatkossa täytyy vain olla entistä tarkempana koska viime kevään kaltainen jojoilu ei jälleen kuulosta kovin herkulliselta vaihtoehdolta.

Tiistaina sain kuitenkin juostua ensimmäisen reippaamman treenin. East Coast Parkissa jyräsin illalla 3 x 5 km n. 3.23/km-vauhtia. Juoksu tuntui yllättävän leppoisalta. Oma suosikkiaika juosta täällä on juuri auringon laskiessa, jolloin kosteus tuntuu hieman pehmeämmältä ja on ehtinyt päivän aikana hyvin nesteyttää. Lämpöä oli vielä noin 30 astetta ja tuuli alkoi hieman yltyä auringonlaskun jälkeen. Painoa tippui kaikkineensa treenin aikana noin 3 kiloa vaikka tuli juotuakin kohtalaisen ahkeraan. Hienoista viilennystä treeneihin tuo tasaisin välimatkoin puistoon sijoitetut julkiset suihkut. Nyt kävin suihkussa ennen treenin alkua sekä kenkineen kaikkineen ennen viimeistä toistoa. Täyssuihkun ottaminen tosin ennen viimeistä vetoa oli virhe kun jalat vetivät hetkeksi hieman kohmeloon ja käynnistyminen vetoon oli haasteellista. Mutta loppu tuli sitten taas letkeästi.

Lämpöön tottumisen huomasi parhaiten tämän aamun pitkällä lenkillä. 26 km lenkki vei East Coast Parkia pitkin Changin lentokentän nurkille ja takaisin. Lähdin noin kahdeksalta aamulla ja lämpöä oli jo mukavasti ja aurinko paahtoi. 1,5 viikkoa aiemmin tehtyyn samoissa olosuhteissa tehtyyn vastaavanlaiseen 27 km lenkkiin meni silloin samoilla sykkeillä ja pahemmilla olotiloilla 20 sekuntia per kilometri kauemmin. Nyt lenkin jälkeenkin olo oli vielä freesi kun viimeksi fiilis oli täydellisen räjähtänyt. Viikko lisää niin eiköhän tässä ala jo olla ihan kotoisat oltavat.

Tuleva viikko mennään taas päivä kerrallaan ja yritetään saada enemmän laatutreenejä kasaan. Maanantaina olisi ajatus tutustua paikalliseen yleisurheilukenttäetikettiin ratatreenien merkeissä.

Lukijakommentti

Mikäänhän ole hienompaa kuin vanhojen hyvien aikojen muistelu ja niinpä onkin pakko nostaa esille erinomainen lukijakommentti jo hyvään aikuisurheiluikään ehtineeltä ultramailerilta. Nimimerkki “Suni” kävi kommentoimassa postaustani Liikuntamyllyn 15 vuoden taipaleesta.

Itse en noita ensimmäisen kisan tuloksia löytänyt, mutta Sunin lehtileikkeistä löytyi ja näköjään on kylmää kyytiä silloin saatu. Pasaseltakin tullut kirissä turpaan.

“Aloitin Mylly-urani myös samoista kisoista, 15.1.2000. Käytiin näemmä häviämässä omat erämme. Tulokset:

M 1500m Loppukilpailu Erä 1

1. Mathias Björkqvist KyrkslIF 3.57,3
2. Jussi Viljanen OrivPo 3.58,8
3. Juuso Lehtinen KU-58 4.01,7
4. Marko Virtanen RunCT 4.04,7
5. Sam Pehrsson HKV 4.08,0
6. Samuli Stenbäck KuhmKu 4.09,5
7. Björn Stenvik EsboIF 4.11,1
8. Niko Makkonen KU-58 4.16,5
9. Kai Immonen LänsUU 4.16,8
10. Tuomas Suni KlaukKi 4.17,8

M 1500m Loppukilpailu Erä 2

1. Ville Partanen HartVo 4.12,1
2. Petri Tötterman HIFK 4.14,6
3. Aki Uutela HamarE 4.16,3
4. Jari Käpylä ViipU 4.18,5
5. Eemeli Niinimäki TJU 4.23,4
6. Vesa Pesonen HelsJy 4.26,0
7. Jukka Pasanen KU-58 4.29,3
8. Aki Nummela KU-58 4.34,3

Otahalli oli kyllä legendaarinen paikka, jossa tuli treenattua aika tiiviisti talvet lähemmäs 10 vuotta. Porukkaa oli sulloutunut tuohon 150 metrin kirnuun aina älyttömästi (90-luvun alussa ratajuoksijoita vielä riitti) ja suorastaan kylmäsi hypätä sopivaan väliin kun jokaisella radalla oli lähes koko ajan joku vauhdissa – sen jälkeen kun kaarteet oli nostettu pystyyn.

Harjoitusvuoroja oli kolmesti viikossa: ma, ke ja la. Tuolloin vetoja halleissa juoksi lähinnä pikajuoksijat ja korkeintaan keskimatkurit, joten vauhtia oli riittävästi joka kaistalla. Ei siellä kukaan juossut mitään tonnin vetoja tai verrytellyt. Eikä tarvinnut pelätä, että joku hyppää kesken vedon eteen. Verryttelyt tehtiin ulkona tai 50 metrin betonikäytävällä edestakaisin juosten.

Jossain vaiheessa kokeiltiin muistaakseni K16-ikärajaa. Lisäksi iltavahtimestari oli ihan älyttömän kärttyinen ukko, joka valitti aivan joka asiasta kaikille. Kaverin raivo oli vailla vertaa varsinkin silloin jos vuoroa odottelevien lentopalloilijoiden/futsalpelaajien pallo edes kosketti tartanin pintaa ennen kuin yu-vuoron päättymisen merkiksi soinut summeri oli pärähtänyt soimaan.

No, on tässä ehkä aika jo hieman kullannut muistoja. Ilmahan Otahallissa oli sellainen, että keuhkot sai keräillä riepuina maasta kisan jälkeen. Juoksusuoran lähtöpaikalla oli pakkasta, kun sen takana oleva ovi veti niin pahasti.”

Seitsemän viikkoa Singaporessa

Flagstaff, Torrevieja, Liikuntamylly, Pirkkolan hiekkakolmonen…paljon oli vaihtoehtoja missä sitä lopputalven viettäisi. Yksi asia on kuitenkin omalla kohdalla varma. Mitä enemmän on poissa Suomen talvesta sitä terveellisempää ja jos jotain keinoja talven välttämiseen löytyy on ne käytettävä.

Pari viikkoa sitten avautui Caritan työkomennuksen mukana mahdollisuus lähteä Singaporeen ja niinpä muut vaihtoehdot unohtuivat. Singapore – kestävyysjuoksijan paratiisi. Minimissään + 25 ja maksimissaan hieman reilua 30 astetta. Kosteaa on. Kyllä siinä läski tirisee, jos vain ulkoilemassa viitsii käydä. Seuraavat seitsemän viikkoa vietetään täällä.

Espanjan ja Dubain keikkojen jälkeinen kaksi viikkoa Suomessa sujui hyvin. Kaikki kolme treeniä onnistuivat erinomaisesti, kunto on kaikilla mittareilla samalla tasolla kuin parhaimpina helmikuun päivinä ja maratonista palautui nopeasti – myös henkisellä tasolla. Anne-Marin juoksun myötä myös oma motivaatio on noussut huippuunsa. Sen verran inspiroivaa oli seurata hänen juoksuaan ja yhden unelman saavuttamista lähietäisyydeltä.

20150115_010745

“Traditional Finnish Folk music is typically influenced by Karelian traditional tunes and lyrics. Finland has produced an exceptional number of musicians and composers. This list includes the very best of those.”  -Turkish Airlinesin esittely suomalaiselle musiikkivideokanavalle

Nyt ollaan sitten Singaporessa. Rotterdamin maraton odottaa kahden kuukauden päässä. Se on seuraava tavoite, tosin vain yksi välitavoite ja siitä ei isommin paineita jaksa ottaa. Vielä en ole edes lentoja ja hotelleja varaillut. Askel kerrallaan. Täällä olisi ajatuksissa juosta kaksi kilpailua. NorthEast Compressport Run puolimaraton 15.3. ja 2XU Compression Runin 10 km 29.3. Helmikuullekin olisin voinut jonkun startin ottaa, mutta totuttaudutaan ilmastoon ja treenataan.

IMG_0232

Muutaman päivän oleskelun perusteella Singapore on yllättänyt juoksumahdollisuuksillaan. Eilen eksyin ahkeran guugletuksen seurauksena Green Corridor –baanalle. Green Corridor on muutama vuosi sitten käytöstä poistunut rautatien pohja, josta on sittemmin poistettu kiskot ja on nykyisin vain virkistyskäytössä. Alusta on polkua ja nurmikkoa. Suunnitelmissa oli juosta sitä noin 15 km, mutta alussa lähdin vahingossa väärään suuntaan ja lopulta päädyinkin juoksemaan koko reitin edestakaisin eli 27 kilometriä.

IMG_0227

Aika tiukka setti pienissä jetlageissa, mutta varmasti totuttaa paremmin ilmanalaan kun heti rykäisi kunnon lenkin pohjille. Starttasin lenkille epäinhimillisen aikaisin ennen aamukahdeksaa, hikoilin kuin sika, lopussa alkoi hieman jo askel painaa ja viimeinen kymppi alkoi olla jo hieman tuskaista vaikka vauhti oli leppoissa höntsää (n. 4.30/km). No, tänään lämpötila ei sitten enää tuntunutkaan niin pahalta joten uskoisin että ensi viikon loputtua, jos vanhat merkit pitävät paikkansa, alkaa lämpö tuntua jo kotoisalta ja vanhat nivelet tykkäävät.

IMG_0230

#MyDubai

Reilu viikko Dubaissa tuli vietettyä. Kiitos Anne-Marin, saimme erittäin laajan käsityksen kaupungista ja pääsimme tuossa ajassa myös hyvin käsiksi sen sieluun! Itse haluan matkustellessa päästä pintaa syvemmälle, ja myös Dubaissa se onnistui pintakiillosta huolimatta. Sama loppufiilis tuli kuin aikanaan Las Vegasissa käydessä eli kiva paikka käväistä mutta glitteristä saa nopeasti myös tarpeeksi. Ja siitä syystä ei päädy henkilökohtaisten matkailusuosikkien joukkoon. Listasin kuitenkin kolme syytä miksi kannattaa Dubaihin suunnata.

1. Ruoka

Ylivoimainen ykkössyy Dubaihin paluulle olisi ne lukuisat ravintolat ja snägärit jotka jäivät syömättä. Dubaista löytyy kaikenmaalaista ja -hintaista ravintolaa. Ainoastaan Kuparipannu ja Iskelmä Baari puuttuvat.

Itse rakastan autenttista snägäriruokaa. Joten visiitit Al Satwan punjabilaisessa Ravi Restaurantissa ja rantaraitin Bu Qtairissa olivat ehdottomat huipennukset. Bu Qtairista saa täydellisen kuvan Anthony Bourdainin No Reservations -klipistä YouTubesta. Mahtava fiilis syödä pahvilautasilta muovihaarukoilla tuoretta kalaa pramean Burj Al Arabin hohtaessa taustalta.

IMG_1600

IMG_1570

IMG_1375 IMG_1558 IMG_1367

2. Juoksu

Flat and fast. Mitä muuta voisi Dubaista sanoa. Juoksureitit ovat hieman vähissä mutta maratonharjoitteluun soveltuvaa tasaista baanaa löytyy. Ainakin rannalta löytyvä eksoottinen pehmeä kumimatto oli myös mukava uusi tuttavuus alustana. Ei kuitenkaan henkilökohtainen juoksusuosikki kokonaisuutena joten lisärispektit että Anne-Mari pystyy ja jaksaa hyvää treeniä pitää Dubaissa yllä.

Kilpailuita löytyy sen sijaan paljon: nopeita ja hyviä. Käy juoksemassa rekordit uusiksi – jos aikaa syömisen ohesta löytyy. Vielä kun tapahtumien järjestelyt nousisivat juoksemisen arvoiselle tasolle niin paikka olisi kilpailijan taivas. Tuolta kannattaa tsekata kisoja. Vinkki: metsästä erityisesti porrasjuoksuja!

IMG_0005

IMG_1812 IMG_0083

IMG_1445

3. Överit

Kaikki Dubaissa käyneet tietävät paikallisen taipumuksen övereihin. Kiitos Hannun, ensimmäisestä päivästä alkaen ykkösharrastukseksi muodostui kuitenkin rekisterikilpien bongaus. Onhan Dubai täynnä hienoja autoja, mutta mitä pienempi rekisterinumero sitä kovempi jätkä. Alin rekkari tällä kertaa “X 8″ Dubain maran maaliintuloaluella. Joku sheikki oli tullut kisoja katsomaan. Eli parantamisen varaa jäi tulevaan.

Kaikkien aikojen kallein rekkari muuten ollut Abu Dhabin ykkönen. Hintaa rekisterikilpien huutokaupassa tuolle tuli 14,3 miljoonaa dollaria. Paras Abu Dhabin bongaus oli “18”. Kyllä tuostakin jokunen (sata?)tonni maksettu.

IMG_1663 IMG_1649 IMG_1883